Kävin katsomassa uutta kummipoikaa. Saunoin ulkosaunassa, ympärillä luminen metsä ja jäisenä virtaava puro. Kummipojan perhettä on aina mukava tavata.
Erityisen mukavaa oli myös se, että Maijjan kanssa pääsin jutun alkuun jo eilisiltana ja sain jatkaa vielä tänään.
Juttu intuitiosta, yhteisestä tietämisen tasosta, blogimaailmasta, haaveista, aarrekartoista ja kaikesta jäi kesken kuten aina. Minä astuin junaan, Maijja meni metsään.
Junan pysähdyttyä keskelle metsää näkyi ikkunasta tällainen maisema. Ajattelin, että mitä tapahtuisi jos astuisin ulos ja lähtisin kulkemaan tuota polkua.
Samassa vaunussa ulkomaalaiset vaihto-opiskelijat rupattelivat niin kotoisasti, että matka oli oikein viihtyisä.
2 kommenttia:
Tein yhtä paperia eikä siitä tullut ollenkaan hyvä. Väsyttää. Kamalasti. Viivähdin siksi hetken sinun syksyssäsi. Kirjoitat edelleen kauniisti. Ja arvoituksellisesti. Muistin sinua ja toivoin, että tapaisimme taas joskus. Jahka elämä hellittää.
Ajattelen Sinua lisää ja toivon, että kaikki on hyvin. Että saat voimia. Että joulu suo lepoa, rauhaa, iloa.
Meri
Meri, miten usein ootkaan ollut ajatuksissani ja olen ajatellut koukata teidän kautta kotiin. Mutta kun koko ajan on niin paljon kaikkea.
Kiitos, sain voimia ja eräs vaikea asiakin ratkesi parhain päin. Jouluna lepään. Haluaisin kuitenkin nähä sua ja kertoa monta juttua ja kuulla sun syksystä.
Lähetä kommentti